Opetus‎ > ‎Opetussuunnitelma‎ > ‎

Oppilaan arviointi

Oppilaan arviointi opintojen aikana

Arviointikriteerit löytyvät Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman yleisestä osasta ( 2007).

Arvioinnin tehtävä

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Palaute auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja edistymisestään opinnoissa.

Arvioinnin periaatteet

Lukuvuoden aikana arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia.

Oppilaat saavat palautetta edistymisestään syyslukukauden lopussa välitodistuksen ja keväällä lukuvuositodistusten avulla. Oppilaille jaetaan arviointitiedote neljästi lukuvuoden aikana, mihin on koottu jakson koetulokset ja tietoa tuntityöskentelystä. Lisäksi oppilaat saavat tietoa edistymisestään, vahvuuksistaan sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä itsearviointilomakkeiden ja arviointikeskustelujen kautta.

Mikäli huoltaja haluaa tutustua oppilaan suorittamiin kokeisiin kotona, hänen tulee pyytää sitä kirjallisesti koulusta.
 
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle on tällöin varattu mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. 

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi perustuu Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelman arvopohjaan. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineen arviointiin.

Käyttäytymisen arvosanaa pohdittaessa on olennaista tiedostaa, että arvioinnin kohteena on oppilaan KÄYTTÄYTYMINEN (toiminnallista) eikä hänen persoonansa tai luonteensa (oppilaassa oleva ominaisuus).

Arvioinnissa huomioidaan oppilaan käyttäytyminen koko koulupäivän ajan koulussa tai muualla eli oppitunneilla, välitunneilla, ruokailussa, salitilaisuuksissa sekä opintokäynneillä ja -retkillä.


10 erinomainen

oppilas
- kannustaa ja auttaa muita
- arvostaa omaa ja muiden työtä sekä oppimisympäristöään
- käyttäytyy ja hoitaa koulutyönsä esimerkillisesti
- ei ole saanut jälki-istuntoa eikä huoltajaa ole tiedotettu rikkeistä

9 kiitettävä

oppilas
- käyttäytyy ystävällisesti ja kunnioittaa muita
- arvostaa omaa ja muiden työtä sekä oppimisympäristöään
- suhtautuu koulun asettamiin tavoitteisiin positiivisesti ja toimii sääntöjen mukaan (esim. ei ole saanut jälki-istuntoa eikä huoltajaa ole tiedotettu rikkeistä)
- pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen

8 hyvä

oppilas
- käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja huomioi toiset
- ymmärtää vastuunsa oppimisympäristönsä suhteen
- osoittaa yhteistyöhalua ja huolehtii omista töistään
- on huomautuksin ojennettavissa, mutta hän on tehnyt enintään kaksi lievää rikettä, joista on tiedotettu huoltajaa
- on voinut saada enintään yhden jälki-istunnon lievästä rikkeestä, kuten myöhästymisistä, työrauhan häirinnästä, lumipallon heittämisestä tms.

7 tyydyttävä

oppilas
- tarvitsee huomauttamista esim. toisten huomioimisessa ja kielenkäytöstä
- on usein välinpitämätön oppimisympäristön suhteen
- ei arvosta omaa eikä toisten työtä
- häiritsee oppitunteja käytöksellään / puheillaan usein
- käyttäytyy yleisesti ottaen asiallisesti, mutta hän on voinut tehdä enemmän kuin kaksi lievää rikettä, joista on tiedotettu huoltajaa (ks. arvosana 8)
- on voinut saada yhden jälki-istunnon melko vakavasta rikkeestä, esim. luvaton poissaolo koulusta, luvaton poistuminen koulun alueelta, osallistuminen vilppiin tai sen yritykseen koetilanteessa, kiusaamisen hyväksyminen tms.

6 kohtalainen

oppilas
- suhtautuu jatkuvasti epäasiallisesti toisiin ihmisiin ja oppimisympäristöön
- suhtautuu koulunkäyntiin ja sääntöihin kielteisesti
- häiritsee jatkuvasti oppitunteja käytöksellään / puheillaan kielloista huolimatta
- on voinut saada ainakin yhden jälki-istunnon vakavasta rikkeestä, esim. tupakan tai nuuskan käyttö/ hallussapito/ välittäminen, kiusaaminen, huoltajan nimen väärentäminen tai on voinut saada useita jälki-istuntoja melko vakavista rikkeistä (ks. arvosana 7)

5 välttävä

oppilas
- rikkoo toistuvasti koulun järjestyssääntöjä
- on välinpitämätön kouluyhteisöä ja oppimisympäristöä kohtaan
- on voinut syyllistyä erittäin vakavaan rikkeeseen, esim. näpistys, päihteiden käyttö/ hallussapito/ välittäminen
- on voinut saada kurinpitokeinona rehtorin kirjallisen varoituksen

4 hylätty

oppilas
- ei sopeudu kouluyhteisöön
- ei ole kurinpitokeinoin ojennettavissa

Käyttäytymisen arviota ei merkitä edes numeroin ero- eikä päättötodistukseen.

 Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Samalla oppilas oppii asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita omien vahvuuksien mukaan ja säätelemään oma oppimisprosessiaan

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Koulut määrittelevät itsearvioinnin muodot ja kehittävät niitä.

 Päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvioinnin on valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohtelee oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

 Arvioinnin uusiminen A19 §

”Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta ” (Opetushallitus 1999, Perusopetuksen arvioinnin perusteet).